Lohikausi 2022 on päättynyt elokuun lopussa. Katsomme miten kausi on mennyt ennakko-odotuksiin nähden ja kysymme tarkemmin miten lohikausi on Muonion kunnassa sujunut.
Luonnonvarakeskuksen Kattilakoskella sijaitsevan laskurin mukaan syyskuun alkuun mennessä Tornionjokeen on tänä kesänä noussut hieman yli 50 000 lohta. Nousulohen määrä oli huomattavasti kolmea viime vuotta matalammalla tasolla ja odotettua pienempi.
Ennen kauden alkua Luonnonvarakeskuksen eritystutkija Atso Romakkaniemi arvioi että lohennousu tänä kesänä olisi vähintäänkin kohtalaisen runsas, joko hieman isompi tai pienempi kuin edellisenä kesänä. Kauden alussa näytti hyvin lupaavalta ja Kattilakosken seurannan 19.6. mukaan oli jokeen noussut vajaat 8000 kalaa, eli nousutahti oli juhannuksen paikkeilla vielä hyvin edellisvuoden tasolla. Viime kesän ennätys suuresta lohimäärästä jäätiin kuitenkin loppukesän heikomman nousun takia, koska vuonna 2021 syyskuun alun lukema oli 90 000 paikkeilla.
Paljon 3 – 4 merivuoden isoa kalaa
Erityisen huomiota herättävää kesän 2022 lohenkalastuksessa on ollut isojen yli 20 kiloisten lohien suuri määrä. Ennätyskokoisia lohia on noussut paljon normaalia enemmän. Juhannuksen tienoilla Luonnonvarakeskuksen erityistutkija Ville Vähä kertoi että saalis seurannassa oltiin jo nähty melkoisia vonkaleita. Kesäkuussa Luonnonvarakeskuksen tietoon oli tullut jo kymmenkunta yli 20 kg kokoista lohta, joista suurin oli peräti 22 kg painoinen. Koko kesän aikana on noussut huomattavan paljon erityisen isoja 3-4 merivuoden lohia, kertoi Ville Vähä.
Muonion lohikausi oli kokonaisuudessaan hyvä
Miten päättynyt lohikausi sujui Muoniossa? Kysyimme Muonion kunnan luonnonvarapäällikkö Heikki Kauppiselta miten kesä on Muoniossa mennyt.
Kauppinen kertoo että sääolosuhteet ovat tänä kesänä olleet hyvin vaihtelevia ja osittain hyvin haastavia. Vesi on noussut tulvan tasolle monta kertaa ja kalan saanti on siksi vaatinut enemmän paneutumista. Ajoittain Tornionjoen vesi oli myös liian lämmintä. Yli 20 asteinen vesi aiheuttaa happikatoa, joka vaikuttaa kaloihin negatiivisesti. Heikki Kauppinen kertoi että 1980 luvulla oli eräänä kesänä pidemmän ajan niin lämmin vesi että kalat olivat shokissa ja hyppelivät joessa ennennäkemättömään tahtiin. Tämän kesän lyhyt lämpörupeama ei kuitenkaan ollut niin paha. Sulavesiä tuli vielä tunturista ja tulvat olivat viilentämässä joen lämpötilaa, joten lämpötilan nousu oli melko lyhytaikaista, kertoi Kauppinen. Kaiken kaikkiaan Tornionjoki on tulvinut kolmesti menneen kauden aikana.
Vähemmän kalaa, harvempia tärppejä, mutta isompia kaloja
Lohen nousumäärän osalta oli ennakoitu että Tornionjokeen nousisi kauden aikana noin 100 000 kalaa, mutta määrä jäi siitä tänä vuonna alle puoleen. Nousevien parvien määrä on kutistunut, mutta kalan keskikoko on ollut hurjan isoa. Heikki Kauppinen sanoo että yhteensummattuna Muoniossa on ollut ihan hyvä lohikesä. Lohet ovat olleet hyvin isoja. Heikki Kauppinen kertookin, että oma kesän viimeinen kala oli niin iso, ettei se mahtunut autoon, vaan piti katkaista 🙂
Muonio houkutteli turisteja ja kilpakalastajia
Muoniossa on lohiturismin ja vierailijoiden määrän osalta ollut jälleen hyvä vuosi. Kunnan opaspalveluilla ollut hyvä kesä, ja kalassa on käynyt paljon ulkopaikkakuntalaisia kävijöitä. Kesän vierailijoiden määrää ei vielä tarkkaan tiedetä, lukuja saadaan vasta seuraavien viikkojen aikana.
Kansainvälisille asiakkaille palveluja tarjoavat yritykset ovat jo kertoneet että asiakkaina on ollut ja saalistilastoissa näkynyt paljon ulkomaalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia kalastaja. Nousulohen alhaisesta määrästä huolimatta on saatujen tilastojen valossa tärppejä riittänyt paljon myös opas- ja soutupalvelujen kansainvälisille asiakkaille.
Muonion lohiviikot
Vuodesta 1993 järjestetty Muonion lohiviikot-tapahtuma onnistui yli odotusten. Lohiviikon aikana saatiin yli 40 lohta puntarille, ja kaiken kaikkiaan 200 lohta oli kilpailun aikana nostettu kilpailua edeltävästä tulvasta huolimatta. Heikki Kauppinen kertoo vertailun vuoksi että lohiviikkojen huonoimpiin kuuluvan vuoden 2004 kilpailun aikana ainoastaan 12 kalaa punnittiin (joista puolet oli lohia, toinen puoli meritaimenia).
Tornionjoen ja jokivarren kehitys ja yhteistyö
Kauppinen toivoo myös entistä enemmän ja tehokkaampaa edunvalvontaa ja tietoa siitä miten paljon kalaa Itämereltä on tulossa Selkämerelle, Perämerelle ja jokiin. Merikalastuksen osuus puhuttaa myös. Tiedon saanti ei ole helppoa ja absoluuttisia lukuja, joiden perusteella tehdä tarvittavia toimenpiteitä, ei ole saatavilla.
Heikki Kauppinen toivoo jokivarren alueen ja väestön sekä viranomaisten ja ministeriöiden laajamittaista yhteistyötä Tornionjoen ja koko alueen kalastuksen kehittämiseen. Aiemmin alueen kuntien kanssa yhdessä järjestettyjen kalastus-cup kilpailujen henkiin herättäminen voisi hänen mukaan olla myös Muonion tämän vuoden kokemusta pohjalta kiinnostavaa.