Moottorin potkurisuoja on tarkoitettu onnettomuuksien estämiseen.
Torniojoella vaaran paikkoja aiheuttavat esimerkiksi jäiden lähdöt, jotka liikuttelevat kiviä
pahaa-aavistamattomia potkurin lapoja kohti.
Vaikka vesistön tuntisi hyvin, voivat uppotukit ja muut piilossa olevat ikävät yllätykset rikkoa potkurin. Mutta mistä potkurinsuojan
saa tilattua – tai voiko sellaisen tehdä?
Kaikki eivät potkurinsuojista innostu ja yleensä syynä on käsitykset siitä, että ne vähentävät
veneen kiihtyvyyttä tai ohjautuvuutta. Potkurinsuojat minimoivat toki vahingossa tapahtuvan
kosketuksen todennäköisyyden, mutta joidenkin veneilijöiden kokemusten perusteella ne
myös vähentävät veden virtausta potkurin ohi, joka puolestaan haittaa ohjausta ja veneen
hallintaa.
Potkurinsuojat kuitenkin ovat toimivia kapistuksia, jos ne on suunniteltu oikein. On toki
mahdollista, että huippunopeus kärsii, mutta jos sillä saadaan vähennettyä onnettomuuksia,
on suojan asentaminen sen väärtikin. WindCheck-lehti testasi vuonna 2017 potkurinsuojaa
purjehdusveneeseen ja kriteerinä olivat kiihtyvyys, kääntösäde, kurssin pitäminen eteen- ja
taaksepäin, hätäjarrutus ja veneen nopeus. Veneen suorituskykyyn ei havaittu vaikutusta.
Vain huippunopeus aleni noin 23 mailin tuntivauhdista (37 km) 17 mailiin tunnissa (23 km).
Prop Guard ja omatekoiset viritykset
Prop Guard on yksi tunnetuimmista potkurinsuojista. Se on suunniteltu ympäröimään
potkuria suuttimen tavoin, joka siirtää vettä hallitusti suunnatulla voimalla. Tämä puolestaan
parantaa veneen käsiteltävyyttä. Prop Guardin kerrotaan valmistajan puolesta vähentävän
polttoaineen kulutusta ja parantavan veneen käsiteltävyyttä. Lisäksi tuotteen kehutaan
vähentävän rungon ja moottorin rasitusta. Hinta on pyörinyt Suomesta tilattuna noin reilun
200 euron tuntumassa.
Suomalaisilla keskustelupalstoilla on myös nähty useita vinkkejä jokiveneen ja muiden
veneiden potkurinsuojien rakentamiseen. Eräs internetiin kirjoittanut ehdotti potkurinsuojaksi
sopivan kokoista alumiinikattilaa: “pohja pois rälläkällä ja pari sopivaa alumiinipalaa tig
hitsiä”. Kirjoittaja on nähnyt samankaltaisia virityksiä Ahvenanmaan saaristolautoilla, jotka
kotitekoisuudestaan huolimatta näyttivät toimivilta.
Toinen kirjoittaja ehdotti veneen perälautaan jämerää telinettä ruostumattomasta teräksestä,
johon kiinnitetään pari rautasiivekettä. Näiden väli tulisi olla jotakuinkin potkurin leveys ja
syvyys. Kirjoittaja lisäsi: “jos osuu kiveen, niin ne siivet nostaa veneen perää, ennen kuin
moottori osuu kiveen. Ja sitten kun on syvää vettä, siivet nostetaan vedenpinnan yläpuolelle,
niin eivät jarruta yhtään.”
Kolmas kirjoittaja kertoi tehneensä poikansa kanssa kumiveneen neliheppaiseen moottoriin
rosterista noin viiden senttimetrin leveän renkaan potkurin ympärille. Kirjoittajan mukaan sillä
voi “vaikka ajaa rantaan veto päällä, moottori vain sitä mukaa kippaa ylös”. Kirjoittaja oli
huomannut huippunopeuden laskevan liu’ussa “solmukaupalla”.
“Mitä suurempi otsapinta (materiaalin paksuus) niin sitä enemmän vaikuttaa nopeassa
ajossa. Oma renkula 2 mm seinämävahvuisesta putkesta. Kestää hyvin pienessä/kevyessä
veneessä”, tämän viritelmä keksijä lisää vielä.
Pääkuva: Blingfactory
