18° Tuntuu kuin 18°
Tornio
25° Tuntuu kuin 25°
Pello
22° Tuntuu kuin 21°
Muonio

Isoa lohta nousee Tornionjokeen hyvää tahtia

Nousulohi

Luonnonvarakeskus on seurannut lohien kutunousua Tornionjoella kaikuluotaamalla jo kolmentoista vuoden ajan. Seuranta toteutetaan noin 100 km jokisuusta pohjoisen suuntaan  Pellon Kattilakoskella joen molemmin puolin asennettujen kaikuluotainten avulla.

Miksi ja miten lohien nousua oikein mitataan ja mikä on toteuma tähän saakka ja ennuste tälle kesälle? Kyselimme myös Luonnonvarakeskuksen erityisasiantuntijalta Ville Vähältä kuulumisia kaikuluotainseurannan tilanteesta ja odotuksista tälle kesälle.

Nousulohien seurantaa Kattilakoskella jo vuodesta 2009

(Kuva: Maalismaa)

Mitä alempana vesistössä nousulohien seuranta toteutetaan sen parempi, ja Kattilakosken kohdalla on ensimmäinen paikka joka soveltuu kaikuluotainmittaukseen. Joen uoma on siinä kohdassa sopivan kapea, eli noin 180 metriä. Kattilakosken pohjanmuodot soveltuvat myös hyvin kaikuluotauksen suorittamiseen. Joen pohja syvenee tasaisesti ja siinä ei ole esteitä kaikuluotauksen tiellä. Koska kosken virtaus on mittauspaikalla melko voimakas, kalojen edestakaista uintiliikettä tai paikalleen jääviä kaloja ei pahemmin ilmene.

Tämän seurannan kautta saadaan vuosittain luotettava arvio Kattilakosken ohi nousevien lohien määristä. Kaikuluotaus aloitetaan toukokuun alussa ja ensimmäiset lohet havaitaan toukokuun puoleen väliin mennessä. Vilkkaimmillaan lohien nousu on ollut juhannuksen tienoilta heinäkuun alkuun.

Kahdentoista vuoden seurannan aikana nousulohien määrät ovat vaihdelleet noin 17 000 ja 100 000 lohen välillä.  Suurin osa Tornionjoen nousevista lohista on useamman merivuoden lohia. Ensimmäisen merivuoden lohia on ollut vaihtelevasti,  noin 7-24%.

Nousulohien määrän vaihteluun on monia eri syitä. Jos ihminen ei vaikuttaisi lainkaan kalakantoihin, määrät vaihtelisivat joka tapauksessa luonnollisista syistä. Kalastus toki vaikuttaa myös huomattavasti määriin. Vuoden 2009 jälkeen on nähty Tornionjoen kalakantojen kasvavan vuodesta toiseen kun avomeren kalastusrajoituksia on tiukennettu. 

Kuinka tarkkaa nousulohien kaikuluotainmittaus oikein on? Ville Vähän mukaan kaudet ovat mittaustavan takia keskenään täysin vertailukelpoisia ja että eniten virheitä seurantaan tuo kaikuluotainten sijoitus joka on vasta 100 km päässä joen suulta. Matkan varrella menetetään joitakin lohia varmasti. Myös tulvan aikana voi muutamia lohia päästä seurannan ohi esimerkiksi jäälauttojen seassa. Kun vesi on korkealla myös joen keskellä voi olla katvealueita joihin kaikuluotaimet eivät yletä.

Tornionjoen lohien kaikuluotauslaskenta on hyvä lohikantojen tilan seurantamenetelmä. Se tuo sovelluskelpoista tietoa vesistön lohikantojen hoidon ja kalastuksen järjestämisen tueksi. 

Miltä lohikausi 2022 näyttää?

Miltä tämän vuoden määrät näyttävät alkukesän perusteella, kysyimme Ville Vähältä: “Viimeisen päivittyneen seurannan 19.6. mukaan oli tullut noin 7800 kalaa, mikä osoittaisi että tahti on hyvä ja viime vuoden käyrällä mennään. Tänä vuonna lohen nousu vaikuttaisi olevan ajankohdan osalta tavanomainen, ja suurimmat määrät nähdään heinäkuun alussa”

Lähiviikot ratkaisevat minkälainen lohivuosi on tulossa. Lohen koon osalta ollaan jo nähty hurjan kokoisia vonkaleita: “ Tietooni on tullut jo ainakin kymmenkunta yli 20 kg kokoista lohta, joista suurin oli peräti 22 kg painoinen. Tänä kesänä on toistaiseksi ollut erityisen isoja kaloja, 3-4 merivuoden lohia” kertoo Ville Vähä. “Joessa on nyt paljon isoa kalaa,ja kauden edetessä nähdään enemmän myös kooltaan pienempiä kaloja.”

Vielä ei voida sanoa onko Tornionjoella tulossa ennätysvuosi, mutta hyvä vuosi on joka tapauksessa tulossa. Kauden alku on ollut hyvin samanlainen kun viime kesänä. “Ei ole huono vuosi tulossa”, tiivistää Ville Vähä.

Entä onko Ville Vähä itse ehtinyt itse kalaan? “Työn puolesta tulee oltua joella, ja olen saanut iloita muiden saamista saaliista. Kesä on kiireistä aikaa ja enimmäkseen tulee nykyään rannalta katsottua”, hän kertoo.

Pääkuva Ilkka Jukarainen