tornionjoki.fi | arkisto

paluu tornionjoki.fi sivuille

12.01.07 LK

Lohi - lenkkimakkaraa vai arvostettu virkistyskalastuksen kohde?

Lohen kalastamisesta ja lohen nousun turvaamisesta Lapin jokiin on tullut odotetusti kuuma poliittinen aihe näin eduskuntavaalien alla. Monet henkilöt, jotka eivät ole ennen juurikaan lohiasioihin kiinnittäneet huomiotaan, ovat osoittaneet kiitettävää ahkeruutta työssä lohikantojen voimistamiseksi Perämeren jokialueilla. Olemme saaneet muun muassa lukea vuoden 2006 lopulla maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan antaman vastauksen (974/2006) edustaja Jari Vilénin aiheesta tehtyyn kirjalliseen kyselyyn.

Ministerin antama vastaus ei yllättänyt ketään - mitään muutoksia lohenkalastusta rajoittavaan asetukseen ei ministerin mukaan tarvita. Nykyinen olotila lohenpyynnin ja lohisaaliiden jakautumisen suhteen eri intressiryhmien kesken on tyydyttävä. Korkeaoja perustelee vastaustaan muun muassa vielä sillä, että Perämeren jokien lohenpoikastuotanto on jo nykyisellään saavuttanut SAP-ohjelmassa asetetut tavoitteet: 50 prosenttia joen maksimaalisesta lohen poikastuotannosta.

Korkeaoja on jättänyt vastauksessaan kuitenkin mainitsematta, että Perämeren jokien luonnontilainen (maksimaalinen) lohen poikastuotanto on aikanaan arvioitu asiantuntijoiden toimesta silloisten käytettävissä olleiden tietojen perusteella. Nykyisin on vallalla se käsitys, että arviot Perämeren jokien maksimaalisesta lohenpoikastuotannosta ovat huomattavasti SAP-ohjelman perustana olleita arvioita suuremmat. Eli on enemmän kuin todennäköistä, ettei Perämeren jokien lohen poikastuotanto ole vielä saavuttanut 50 prosentin tasoa maksimaalisesta poikastuotantotasosta. Mikäli nykyistä enemmän lohia pääsisi kutemaan Perämeren jokiin, niin sitä enemmän joet tuottaisivat vaelluspoikasia Itämerelle kasvamaan ja tuottamaan saalista. Nykyisin jo yli 90 prosenttia Itämeren lohisaaliista muodostuu luonnonkudusta peräisin olevista lohista. Mitä järkeä on pitää Perämeren lohentuotantoalueita vajaatuotossa?

Lisäksi edustaja Vilén on kiinnittänyt oikeaan asiaan huomiota kritisoidessaan ministeri Korkeaojan vastausta. Eivät ajoverkkokalastuksen rajoitukset ole todellakaan syynä siihen ettei Suomi ole saanut lohikiintiötään täyteen. Kyllä merikalastajat ovat parhaansa tehneet, jotta lohta olisi saatu kiintiön sallima määrä. Kalastajat eivät yksinkertaisesti ole saaneet saaliiksi mereltä lohta toivottua määrää. Todellinen syy lohisaaliiden pienenemiseen löytynee Itämeren eteläosissa tapahtuvassa lohen ylikalastuksesta. Kuinkahan tarkkaan Puolan, Viron, Liettuan ja Latvian kalastuslaivastot pitävät kirjanpitoa saaliiksi saaduista lohista? EU:n olisi varmaan syytä tiukentaa huomattavasti kyseisten maiden merikalastuksen valvontaa.

Perämeren lohikantojen puolesta tehdään nyt töitä hartiavoimin monella eri suunnalla. Pohjois-Suomen vapaa-ajankalastusjärjestöt ovat organisoineet mainion Lohiadressi-tempauksen, jonka tarkoituksena on kerätä nimiä vetoomukseen Suomen lohipolitiikan vakaannuttamiseksi. Adressissa tosin syyllistetään turhaan koko hallitusta Suomen nykyisestä tempoilevasta lohipolitiikasta. Kyllä tempoilevasta politiikasta voi reilusti syyttä keskustan ministeriä Korkeaojaa ja hänen taustavoimiaan ja maa- ja metsätalousministeriön asioista vastaavia johtavia virkamiehiä. Tukea heille antaa uskollinen RKP. Demariministereiden tehtävänä on ollut sisäministeri Kari Rajamäen johdolla estää räikeimmät ylilyönnit, kuten Tornionjoen rajajokisopimuksen neuvotteluvaltuuskunnan nimittämisasiassa viimeksi tapahtui.

Toivotun vaelluskalalain valmistelu tapahtuisi normaalin työjärjestyksen mukaisesti maa- ja metsätalousministeriössä. Kysymys kuuluukin onko ministeriöllä kovinkaan suuria halua tähän tehtävään? On selvää, että reilu enemmistö Suomen kansasta on valmis allekirjoittamaan www.lohiaderessi.fi vaaditut asiat. On kuitenkin eri asia pystyykö ministeriö seuraamaan yhteiskunnallista kehitystä ja toimimaan sen mukaan. Ei olisi kuitenkaan ensimmäinen kerta, kun maa- ja metsätalousministeriön yli olisi Suomen kansanedustajat kävelleet. Muistissa on kuinka kansanedustaja Kari Rajamäen toimiessa puuhamiehenä eduskunta laajensi lainsäädännön kautta yleiskalastusoikeutta. On syytä pitää mielessä tämäkin väylä säätää Suomeen tarpeellinen ja oikeudenmukainen vaelluskalalaki.

Jarmo Huhtala

paluu tornionjoki.fi sivuille