Lohiasiaa | Erilaisia kannanottoja

Paluu

Paluu lohiasiaa sivulle

 


KIRJALLINEN KYSYMYS

Ajoverkkopyyntiasetus ja sen suhde lohiasetukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen, jolla se lisää suomalaisten mahdollisuuksia kalastaa ajoverkoilla Itämeren altaalla verrattuna asetukseen, joka on voimassa 21.2.2006 saakka. Perusteena käytetään EU:n tekemiä lievennyksiä ajoverkkopyynnin rajoittamiseen. Ts. EU mahdollistaakin yllättäen asetuksellaan 2187/2005 jäsenvaltioille väljemmän lupakäytännön pyyntilupia antaessaan. Perusteluiden mukaan ajoverkolla kalastetaan lohta ja siikaa.

Suomessa on jo vuosikymmenten ajan ymmärretty, että Itämeren lohipolitiikka kytkeytyy elimellisesti Suomen alueella olevien lohen kutujokien tilanteeseen. Tutkijoiden mukaan Itämeren lohesta on jo n. 70 % lähtöisin Tornio-Muoniojoen ja Simojoen vesistöistä.

Maa- ja metsätalousministeriökin on tunnustanut tämän tosiasian. Tämä käy ilmi siitä, että antaessaan rannikkokalastusta säätelevän ns. lohiasetuksen keväällä 2004 ministeriö perusteli pyyntiaikojen varhennusta sillä, että Itämeren altaan ajoverkkopyynti loppuu asteittain vuoteen 2008 mennessä. Koska pyynnin rajoitukset lähtevät liikkeelle jo vuonna 2005, piti ministeriö mahdollisena rannikkopyynnin varhennuksen käynnistämisen myös jo vuonna 2005 ja siitä edelleen vuosittain aina vuoteen 2007 saakka.

Nyt antamallaan asetuksella ministeriö kuitenkin tekee tyhjäksi sen linjauksen, jolla se on koettanut saada hyväksyntää 2004 asetukselleen. Ministeriö antaa lisämahdollisuuksia ajoverkkopyyntiin perustellen tätä sillä, että EU:n uusi asetus antaa siihen mahdollisuuden. EU:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tilanteessa on kuitenkin ratkaiseva ero. Vain ministeriö on sitoutunut omaan linjaukseensa Suomessa. Tämän linjauksen mukaan Suomen tulisi kaikissa oloissa pitäytyä ajoverkkopyynnin lisäämisestä, koska se on rannikkopyyntiä säätelevää asetustaan antaessaan näin ratkaisuaan perustellut.

Joudun pitämään ministeriön toimintaa epäjohdonmukaisena ja tiedollisella ja asenteellisella tasolla huomattavana taka-askeleena. Tätä uutta asetusta antaessaan ministeriö on nimittäin täysin sivuuttanut jälleen pohjoisen kutujokien näkökulman. Edes lausuntoa sieltä ei ole pyydetty, vaikka kyse Itämeren lohen kohdalla on siitä, että tuo lohi syntyy pohjoisen kutuvesissä. Ministeriön ratkaisu merkitsee kylmää vettä pohjoisen matkailuyrittäjien, joista monet ovat maatilamatkailuyrittäjiä, niskaan. Kun asiasta on noussut huomattava mediajulkisuus, on noilla yrittäjillä jälleen kova työ vakuuttaa asiakkailleen, että kyllä sieltä joesta kuitenkin lohta nousee ja kannattaa tulla kesällä Lappiin.

Lohijokien saattaminen sellaiselle tasolle, että kannattava matkailuyrittäminen olisi mahdollisuutta, on lähtenyt liikkeelle myös Lohirahaston toiminnan kautta. Useat merkittävät kansalliset tahot sekä lukemattomat yksityiset kansalaiset ovat lahjoittaneet rahaa, jotta parhaimman lohen kutuvaelluksen aikana rannikon rysäkalastajat pidättyisivät lohen pyynnistä. Viime kesänä saatiin arviointien mukaan näin pelastettua 2000-3000 kpl lohia kutujokiin. Ministeriön epäjohdonmukaisuus lohipolitiikassa heittää kuitenkin näiden kansalaispiirien toiminnan ylle varjon. Näyttää siltä, että sen minkä kansalaisaktiivisuus ja yritteliäisyys rakentavat, sen ministeriö omilla asetuksillaan romuttaa.

Ministeriö voi käsittääkseni päästä synnyttämästään ongelmasta eteenpäin vain muuttamalla myös lohen rannikkokalastusasetustaan. Tähän on nyt hyvät perusteet, koska ministeriö uudella ajoverkkoasetuksellaan onkin päättänyt toimia toisin, kuin lohiasetusta antaessaan vuonna 2004 on julkisaattanut.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin Maa- ja metsätalousministeriö aikoo ryhtyä saattaakseen nykyisen lohen rannikkokalastusta säätelevän asetuksen sopusointuun nyt Itämeren ajoverkkopyyntiä ohjaavan asetuksen kanssa eli milloin tulee ministeriön asetus, jolla rannikkopyynnin rajoituksia varhennetaan, jotta pohjoisen lohijokiin riittää kutukaloja lohikannan ylläpitoon sekä matkailijoille niin, että kannattava kesämatkailuyritystoiminta mahdollistuu.

Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2006

Simo Rundgren /kesk

 


sivun alkuun